sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Unohdus

Miksi? Kun muilla menee hyvin, he unohtavat kokonaan ne, joilla menee huonosti. Mua itkettää. Olis paljon helpompaa elää yksin, tai no toisaalta ei. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa. Jos mulla ei olisi äitiä, olisin jo tappanut itseni. 
Jos mulla ei olisi lemmikkiä, olisin jo tappanut itseni.

Välillä yksi mun läheinen ystävä nostaa mut taas lähemmäs valoa, mutta hän nopeasti unohtaa mut. Vaikka mäkin häneen yhteyttä olen pitänyt, vähän, mutta kuitenkin jonkun verran. Hänellä menee nyt hyvin, hän on unohtanut minut. Sitten kun hän putoaa jäihin, hän ottaa minuun yhteyttä. Näin se menee. Ja mun pitäs olla iloinen hänen puolesta kun hän tuntee tuota minulle vierasta onnea.. niin. Yritin mä, oikeasti. Mutta ne paskat sanat saa mut unohtamaan yrittämisen. Kiitos sinulle.
Mussa on siis jotain vikaa, siksi en riitä kenellekkään, olen kasa paskaa. Anteeksi sanani.

Tämä päivä. Haluan unohtaa tämän päivän kokonaan ja se ei ole mahdollista. Enkä pysty viiltämään. En voi.
Toisaalta, olen tähän päivään suht tyytyväinen. Ruoka ei ole maistunut koko päivänä. Siinä minun rangaistus. Ei se kumminkaan riitä.

Ihan sama, aivan sama. Olenpas taas mukavalla päällä.. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti