Itkettää.
Mä yritän jaksaa, mut tää on niin helvetin vaikeaa.
Oon niin pahoillani.
Pitäkää huolta toisistanne.
tiistai 22. syyskuuta 2015
perjantai 18. syyskuuta 2015
Äänet luovat elämän
Hukun sanoihin, hukun ääniin
olen piilossa surulta
piilossa ilolta, piilossa kaikelta
katoan päivä päivältä enemmän ja enemmän aaltoihin
vajoan syvään veteen kauemmas valosta
Minä muistan sinut
Kun aurinko paistaa
Minä muistan sinut
Kun koitan töitä kalastaa
Minä muistan sinut
Kun katson lakanaa valkeaa
Minä muistan sinut
Vaikka koitan unohtaa
Minä muistan sinut
Kun pilvet on hattaraa
Minä muistan sinut
Kun joku maailmaa parantaa
Minä muistan sinut
Kun pimeys lankeaa
Minä muistan sinut
Vaikka se on vaikeaa
Minä muistan sinut
Kun posket kiihkosta helottaa
Minä muistan sinut
Kun kyydissä pelottaa
Minä muistan sinut
Kun lattia narahtaa
Ja minä muistan sinut
Kaikki sinusta muistuttaa
Minä muistan sinut
Kun katson kurkien auraa
Minä muistan sinut
Kun lapset nauraa
Minä muistan sinut
Kun pakkanen paukahtaa
Minä muistan sinut
Ja aina aijon muistaa
Minä muistan sinut
Paremmin kuin ketään koskaan
Olen rikki. Olen pahoillani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)