tiistai 25. heinäkuuta 2017
en pysty
Mulla on niin paha olla
maanantai 17. heinäkuuta 2017
Syyllinen
Mä olen tehnyt virheen suhteessa
Jälleen kerran
Sama virhe on toistunut aikaisemmin
Mä meinasin kuolla
Mä meinasin tappaa itseni
Nyt se oli lähellä
Jalkani lipesi, mutta otin kädellä kiinni
rikoin paikkoja
Rikoin suhdetta
En pystynyt elämään ajatuksen kanssa
Viikko tapahtumien jälkeen, mä oon saanu koottua itseäni,
oon saanut koottua rakastani.
Mä yritän olla hyvä
EEG:n tulokset ovat tulleet, kuulemma normaalit. Olisiko ollut parempi, että olisi diagnosoitu epilepsia? Vai onko tämä dissosiaatiohäiriö nyt sitten parempi?
Musta tuntuu, että diagnoosit vaan lisääntyy, oireita tulee enemmän.
Mä putoan syvemmälle kaivoon, hukuttaudun pala palalta.
Pian mä katoan kokonaan.
Varjo ottaa vallan.
Jälleen kerran
Sama virhe on toistunut aikaisemmin
Mä meinasin kuolla
Mä meinasin tappaa itseni
Nyt se oli lähellä
Jalkani lipesi, mutta otin kädellä kiinni
rikoin paikkoja
Rikoin suhdetta
En pystynyt elämään ajatuksen kanssa
Viikko tapahtumien jälkeen, mä oon saanu koottua itseäni,
oon saanut koottua rakastani.
Mä yritän olla hyvä
EEG:n tulokset ovat tulleet, kuulemma normaalit. Olisiko ollut parempi, että olisi diagnosoitu epilepsia? Vai onko tämä dissosiaatiohäiriö nyt sitten parempi?
Musta tuntuu, että diagnoosit vaan lisääntyy, oireita tulee enemmän.
Mä putoan syvemmälle kaivoon, hukuttaudun pala palalta.
Pian mä katoan kokonaan.
Varjo ottaa vallan.
Tunnisteet:
ahdistus,
ajatukset,
dissosiaatio,
itsemurha,
itsetuhoisuus,
masennus,
parisuhde,
poikaystävä,
tunteet,
yksinäisyys
maanantai 3. heinäkuuta 2017
Parisuhde
Mä olen se huonompi puolisko
en osaa mitään
puhun väärin
kysyn typeriä
olen tyhmä
oon syyllistävä
oon turha
säilytän turhia tavaroita
olen huono
ahdistaa niin paljon
ahdistaa enkä voi näyttää toiselle sitä puolta
olen siis hiljaa
yritän niellä itkua
otan kohta rauhottavaa vaikka tiedän ettei se mitään oikeasti auta
Parisuhde on välillä vaikeaa, varsinkin kun toisen sanat ottaa tosissaan.
Olen masentunut ja turhaudun helposti. Toinen puolisko ei ole tätä kovinkaan paljon nähnyt,
siis häneen en turhautumistani pura, emme huuda toisillemme ikinä vaikka parisuhdetta on jo reilusti yli vuosi takana. Mutta toisaalta hiljaisuus satuttaa välillä enemmän.
Saa nähdä mitä tapahtuu kun olemme asuneet jonkun aikaa saman katon alla...
en osaa mitään
puhun väärin
kysyn typeriä
olen tyhmä
oon syyllistävä
oon turha
säilytän turhia tavaroita
olen huono
ahdistaa niin paljon
ahdistaa enkä voi näyttää toiselle sitä puolta
olen siis hiljaa
yritän niellä itkua
otan kohta rauhottavaa vaikka tiedän ettei se mitään oikeasti auta
Parisuhde on välillä vaikeaa, varsinkin kun toisen sanat ottaa tosissaan.
Olen masentunut ja turhaudun helposti. Toinen puolisko ei ole tätä kovinkaan paljon nähnyt,
siis häneen en turhautumistani pura, emme huuda toisillemme ikinä vaikka parisuhdetta on jo reilusti yli vuosi takana. Mutta toisaalta hiljaisuus satuttaa välillä enemmän.
Saa nähdä mitä tapahtuu kun olemme asuneet jonkun aikaa saman katon alla...
Tunnisteet:
ahdistus,
aikuistuminen,
ajatuksia,
avopuoliso,
elämä,
muutto,
oma koti,
parisuhde,
poikaystävä,
seurustelu,
tunteet,
yhdessä asuminen,
yksinäisyys
lauantai 1. heinäkuuta 2017
Muutoksia elämässä
Vuokrasopimus alkoi tänään.
Oon saanut hoidettua aikuisten juttuja.
Mulla on sähkösopimus, kotivakuutus, avain omaan kotiin ja oon pakannut tavaroita.
Tänään mennään siivoamaan.
Mulla välähti se yht äkkiä, jos mulla ei tuu olemaan varaa ruokaan, enkös mä silloin syö vähemmän?
Enkös mä silloin laihdu??
Ehkä!
.....sairas puoli nostaa ruokailuissa päätään. Onko kellään ideoita, reseptejä millä sais ruokaa tehtyä opiskelijan budjetilla?
Muutoksia elämässä, liikaa.
Ahdistus on ollut voimakasta, mutta siitä on selvitty. Ehkä mä vielä putoan korkealta kun asunto on saatu kuntoon. Tää voimakas stressi katoaa nopeasti.
Pienempänä olin yleensä viimeisenä koulupäivänä tai todistusten haussa sairaana. Kuume nousi korkealle ja en päässyt kouluun. Se voimakas stressi taisi sen aiheuttaa.
Tällä viikolla oli myös lääkärin kanssa hoitoneuvottelu. Äitini oli siellä mukana. Voisin siitä erikseen kirjoitella...mutta se on liian raskasta nyt kirjoitettavaksi.
Reseptejä otetaan innokkaasti vastaan esimerkiksi kommentteihin tai sähköpostiini laulavalilja@hotmail.com.
Oon saanut hoidettua aikuisten juttuja.
Mulla on sähkösopimus, kotivakuutus, avain omaan kotiin ja oon pakannut tavaroita.
Tänään mennään siivoamaan.
Mulla välähti se yht äkkiä, jos mulla ei tuu olemaan varaa ruokaan, enkös mä silloin syö vähemmän?
Enkös mä silloin laihdu??
Ehkä!
.....sairas puoli nostaa ruokailuissa päätään. Onko kellään ideoita, reseptejä millä sais ruokaa tehtyä opiskelijan budjetilla?
Muutoksia elämässä, liikaa.
Ahdistus on ollut voimakasta, mutta siitä on selvitty. Ehkä mä vielä putoan korkealta kun asunto on saatu kuntoon. Tää voimakas stressi katoaa nopeasti.
Pienempänä olin yleensä viimeisenä koulupäivänä tai todistusten haussa sairaana. Kuume nousi korkealle ja en päässyt kouluun. Se voimakas stressi taisi sen aiheuttaa.
Tällä viikolla oli myös lääkärin kanssa hoitoneuvottelu. Äitini oli siellä mukana. Voisin siitä erikseen kirjoitella...mutta se on liian raskasta nyt kirjoitettavaksi.
Reseptejä otetaan innokkaasti vastaan esimerkiksi kommentteihin tai sähköpostiini laulavalilja@hotmail.com.
Tunnisteet:
ahdistus,
aikuistuminen,
ajatukset,
aloitus,
elämä,
ihmiset,
kalorit,
minä,
pohdiskelu,
suunnitelmia,
syöminen,
syömishäiriö,
tunteet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)