tiistai 6. tammikuuta 2015

Minä yritän vain auttaa, sinäkin olet tärkeä

Minulle ehdotettiin lääkitystä.
En tiedä mitä ajatella.
Puhutaan siitä seuraavalla kerralla kuulemma enemmän..
Tunnin ajan minä itkin ja puhuin, yritin lopettaa itkemisen, mutta ei siitä mitään tullut.
En valehdellut ollenkaan, kerroin totuuden. Kerroin miten asiat ovat. En tietenkään ihan kaikkea ajatuksiani kertonut, mutta näin paljon en ole koskaan avannut itseäni siellä.

Tämän päivän syömiset on ollut mitä sattuu, vähäsen söin ranskalaisia ja äsken söin yhden omenan. Ei huvita, en jaksa.

Mutta mitä muuta kuuluu? Väsyttää. Väsyttää ihan hirveästi. Aamuisin ei jaksaisi nousta sängystä ja päivät yleensä kuluvatkin sängyssä.. Öisin en saa nukuttua ja harvoin päivällä nukun. Tällä viikolla pitäisi nähdä ystävääni.. Mutta olen niin väsynyt, että en tiedä kannattaako se. Toisaalta haluaisin nähdä häntä, mutta niin.. en tiedä. En tiedä mistään mitään..

Olenpas itsekäs ja laiska. Hahah..

4 kommenttia:

  1. Samoissa fiiliksissä täälläkin; ei huvita, ei jaksa. Voimia paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei huvita, ei jaksa! Näillä mennään, voimia sinullekin!!

      Poista
  2. Löysin blogisi pari viikkoa sitten ja luin kaikki postauksesi. Blogisi kiinnostaa minua, koska koen aivan samaa kuin sinä. Tahtoisin itsekkin kirjoittaa blogia tunteistani mutta pelkään jonkun tutun löytävän sen. Toivottavasti olosi paranee :( jotkut postaukset saavat melkein itkemään. Voimia <3 ja toivottavasti jatkat blogin kirjoittamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Rohkaisen sinua aloittamaan blogin kirjoituksen. On todella epätodennäköistä, että joku tuttusi yhdistäisi blogin sinuun. Itse yritän olla blogissa kertomatta esimerkiksi tarkoista lääkäriajoista (joita tuttuni tietäisivät) yms.. Voithan kirjoittaa anonyymisti?
      Surullista kuulla, että sinäkin käyt samoja asioita läpi kuin minäkin.. Paljon voimia sinullekin ja toivon sinulle kaikkea hyvää. <3

      Poista