15/4 ajatuksia

Valopalloja ympärilläni. Toiset keräävät valopalloja ympärilleen enemmän kuin muut, toiset taas loistavat kirkkaammin kuin toiset.

Mutta silti, jokainen loistaa omalla tavallaan.

Minä rehellisesti sanottuna olisin valmis kuolemaan. En vain osaa päättää milloin kuolisin. Tuntuu, että joka päivälle sattuu joitakin syitä miksi en voisi kuolla. Vai etsinkö minä vain tekosyitä elämiselle? Haluanko elää? Miksi en haluaisi? Miksi haluaisin?

Näen ihmisiä, jotka ovat täynnä iloa, valoa ja onnea. He kokevat kipua, mutta nauttivat silti elämästä. He ovat täynnä elämää. Elämä on ylä- ja alamäkeä. Se ei aina ole hyvää. 

Mutta miksi joistakin tuntuu, että elämä on liian tuskallista elää?

Olen ymmärtänyt ja huomannut, että olen yksin. Psykologin kanssa keskustelimme ja tajuttuani yhden asian, romahdin hänen luonaan ensimmäisen kerran. "Minä, minulla ei ole tuohon mitään sanottavaa, ehkä minulla ei sitten ole tukiverkostoa"..

Joskus sanoin, että minä tapan itseni silloin, kun minulla ei ole läheisiä ympärilläni.

Minun pitäisi olla helpottunut, että minulla olisi lupa päättää elämäni, mutta en ole. MIKSI minä en ole? Mikä pitää kiinni elämässä? Ehkä tarvitsen jonkun sanomaan minulle, että tapa itsesi.

En, minun täytyy olla rohkea. Ei ole mitään pelättävää.