hymy huulillasi valaisee maailman.
Sinua ei ole,
sinä et ole olemassa.
Minä sinut tapoin,
minä sinut hylkäsin,
en ollut valmis.
Pohdin mielessäni, mitä jos?
Olen pahoillani.
Ei tämä tunnu enää niin pahalta kuin silloin kun olit ajankohtainen.
Silloin kun olit vielä olemassa.
Ehkä otin tämän turhan raskaasti.
Paha tunne sinusta on jo helpottanut,
paljon.
Mutta silti käyt mielessäni joka päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti