Mikään ei muuttunut, mutta silti kaikki on toisin.
Jokainen päivä,
jokainen sekunti,
jokainen hetki,
kaikki sattuu.
En voi ymmärtää, että miten kaikki on erilaista,
kun mikään ei ole.
Olen sekaisin ajatuksista, sekaisin inhosta,
sekaisin ilosta,
sekaisin kaikesta.
Sekaisin surusta.
Tunteiden sekamyrsky
ja silti
kaikki on vain
mustaa
pimeyttä
surua
eikä mitään muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti